Pienet asiat merkitsevät!

Viime aikoina on tapahtunut todella paljon niin negatiivisia kuin positiivisia asioita sekä yksityiselämässäni että treeneissä. Yksityiselämäni asioita en täällä aio sen enempään puida, mutta nekin ovat saaneet minut miettimään, miten suuri vaikutus pienillä asioilla voi olla ja miten nopeasti asiat voivat muuttua.

Pienillä asioilla on joskus jopa pelottavan suuri vaikutus lopputulokseen. Triathlonissa se voi tarkoittaa esim yhden vaihdon epäonnistumista tai renkaan puhkeamista ja kisa voi olla sitten sellaisen asian takia piloilla. Yleensäkin elämässä se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että sanoo yhden väärän sanan väärään aikaan.

Viime aikoina olen karulla tavalla huomannut se, että kokonaisuuksien sijaan pitää osata miettiä myös ihan pienimpiäkin yksityiskohtia. Joskus taas sitten pitää osata ajatella asioita suurempina kokonaisuuksina. Tällä viittaan siihen, että tällä viikolla olen ollut "huolestunut" siitä, että treenit ovat sujuneet liian hyvin ja on tullut ajateltua, ettei niiden pitäisi sujua tässä vaiheessa kautta vielä tähän malliin, mutta pitää nauttia vielä kun voi XD. Viikkoja treenien suhteen pitää osata ajatella kokonaisuuksina ja yksittäisiä harjoituksia sitten yksityiskohtia myöten.

Miten sitten tietää milloin asiaa pitää ajatella miltäkin kannalta? Kokemuksesta? Oman fiiliksen mukaan? Vastausta noihin kysymyksiin en tiedä muuten kuin treenien kannalta. Yksi epäonnistunut treeni ei pilaa koko viikkoa, eikä yksi liian korkea sykepiikki pilaa yksittäistä harjoitusta.

Väsymys on alkanut toden teolla ottamaan vallan kehossani ja on todella vaikeaa yrittää taistella sitä vastaan. Elämässäni sattuu ja tapahtuu ja se vie paljon energiaa. Keho käy sen verran ylikierroksilla, että alkaa mielikin olla vähän solmussa. Myllerryksen keskellä olen huomannut, että kaverit ovat yksi suuri syy siihen, että jaksan päivästä toiseen.

penkkareissa hymyillytti kaikkia

Kaverin seurassa on helppo hymyillä :)

Hyville ystäville voi avautua asiasta kuin asiasta ja oma olo helpottuu kun saa tarvitsemaansa vertaistukea ja mahdollisesti jopa hyviä vinkkejä. Mulla ei ole mitään kunnon kaveripossea vaan tykkään siitä, että todella tunnen ystäväni ja sen takia en "keräile" tyyppejä ympärilleni vain sen takia, että voisin sanoa, että mulla on vaikkapa kolkyt kaveria.

...

Pienet asiat siis tekevät suuren eron. Tätä tekstiä kirjoittaessa mietin monta kertaa, miten tässäkin jopa sanavalinnoilla on väliä, mutta en anna sen vaikuttaa vaan käytän niitä sanoja mitkä tuntuvat tässä hetkessä hyvältä. Kannattaako pienet asiat sitten aina huomioida? Oma mielipiteeni on KYLLÄ.

Tänään huomasin sen, että aurinkoinen sää sain mieleni virkistymään erittäin raskaan viikonkin 

jälkeen.

Aivan ihana sää lenkkeilyyn ja sisätreeni vaihtuikin ulkoiluun.

Viikon aikana tein  virheen siinä suhteessa, että aloin miettimään ja arvostelemaan itseäni siitä, että näytin tunteeni julkisesti. Enkä tällä kertaa tarkoita positiivisia tunteita. Keskiviikkona tapahtui sen verran ikäviä asioita, että kun siihen lisäsi yber hyber väsymyksen niin jokainen voi itse päätellä lopputuloksen. Olen aina ollut sellainen ihminen, että en tykkää saati kehtaa näyttää suruani julkisesti muiden läsnäollessa ja olen kokenut, että esim julkisesti itkeminen antaa minusta heikon kuvan. Viikon tapahtumien jälkeen olen pikku hiljaa alkanut tajuamaan parin kaverin avustuksella, että on ihan oikei näyttää miltä oikeasti tuntuu. Tämäkin on pieni oivallus, mutta sillä on suuri merkitys henkisen jaksamisen kannalta.

...

Loppuun vielä vähän tän päivän treenistä, Sen verran hieno sää oli tänään niin päätin tehdä sisäpyöräilyn+juoksun sijaan ulkona juosten pitkän lenkin.

Lämpimästi päälle ja aurinkolasit silmille ja eikun menoks.

Kilometrejä kertyi lopulta 25 ja olo oli koko lenkin ajan aivan loistava, vaikka syke kävikin välillä turhan korkealla, niin en antanut sen häiritä vaan mietin kokonaisuutta.

Tykkään juosta todella paljon metsässä ja tänäänkin päädyin puitten sekaan kirmailemaan. 

Arabianrannassa oli havaittavissa selkeitä kevään merkkejä.

Pitkään lenkkiin oli hyvä lopettaa tämä viikko. Sai viettää aikaa ihan vain omien ajatusten kanssa ja  samalla nauttia ihanasta säästä.

Hymyily parantaa omaakin oloa!!

HYVÄÄ ALKAVAA VIIKKOA KAIKILLE!

Tammikuu oli ja meni

Omalta osaltani vuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle ja jo tammikuun aikana on tapahtunut paljon mielenkiintoisia asioita ja paljon on vielä luvassa. Tammikuu meni treenien osalta oikein mallikaasti paria flunssaa lukuunottamatta.

 Treenitunteja kertyi jotakin 50 tunnin paikkeilla, en niitä minuutilleen ikinä laske, koska en kerää mitään tiettyä tuntimäärää, vaan teen sen mitä treeniohjelmassa lukee ja saatan lisäillä itse pri tuntia esim. joogaa yms kehonhuollollisia treenejä.

Viime viikko meni treenien osalta aikalailla penkin alle nuhan ja yskän takia, mutta lauantaista asti olen kuitenkin jo pystynyt treenailemaan normisti ja perus fiilis alkaa palautumaan.

Tammikuun vikan viikon aloittelin normisti pyöräilyllä, eikä silloin ollut vielä minkäänlaisia tuntemuksia siitä, että olisin saamassa flunssan, pientä väsymystä, mutta ei sen suurempia oireita.

Tais kamera vähän heilahtaa xD

Illalla menin vielä kokoustamaan Santikseen ja silloinki hymyilytti, eikä nuhasta tai yskästä ollut tietoakaan.

Tiistaina sitten heräsinkin jo siihen, että ei ollut mikään maailman hehkein olo ja sain yskiä varmaan kymmenen minuuttia putkeen ennen kuin olo helpotti. Päätin kuitenkin etten anna flunssan vallata mun koko kehoa ja jätin uinnin suosiolla väliin ja lepäilin vaan kotona kokeisiin lukien ja teetä lipittäen. Lepopäivän pitämiseen vaikutti myös se, että illalla mulla oli vuoro sodessa ja en halunnu mennä sinne ihan ryytyneenä :)

Keskiviikkona olikin sitten tiedossa oikein mukava päivä. Todellisuudessa niin kaukana mukavasta kuin vaan voi olla. Sain suorittaa taas yhden prelin. Oli oikein mukava istuskella kirjottelemassa esseetä kun nukahtaa kaks kertaa kesken lauseen ja nenä vuotaa heti kun katsoo vähänkin paperiin. Mutta siitäkin päivästä selvisin voittajana :). Illan lepäilin kotosalla ja olo vähän paranikin.

Torstaina aloinkin taas olemaan oma outo itseni ja hymykin alkoi irtoamaan xD

Perjantaina päätin mennä kampaajalle vähän lyhentelemään mun jo valmiiks lyhyitä hiuksia. Onneks sain ajan aivan loistavasta kampaamosta, Kurvi hair premierestä, niin lyhyellä varoitusajalla. Laura tekee aivan loistavaa jälkeä, eikä lopputulokseen ole ikinä tyytymätön. (Kehun vain koska kokemukset ovat niin hyvät, ei ole mikään maksettu mainos :) )

Lauantaina heräsin tarmoa täynnä, koska tiesin, että on eka päivä jolloin vetäistä normaalit treenit sitten maanantain. Tiedossa oli 5km juoksu hallille ja tunnin uinti ja 5km juoksu takaisin. Lähdin juokseman ihan fiiliksen mukaan, mutta perillä huomasin, että olin juossut nopeiten mitä oon pitkään aikaan juossut tuon koti-halli välimatkan. Uintiin ei ollut minkäänlaista otetta, mutta näköjään vauhtia kuitenkin löytyi kun 8x100m vedoista vika meni noin aikaan 1:31min. Ja juoksu kotiinkin sujui aivan loistavasti. Pientä tukkoisuutta jaloissa, mutta muuten hyvä fiilis. Kävi vielä niin, että juoksin kotio nopeempaan kuin hallille. Lauantain oli treenien osalta siis todella onnistunut.

Altaasta nousi iloinen tyttö :)

Illalla oli vielä jotain muuta kivaa tiedossa, kun näin mun parhaan kaverin Annin. Viime aikoina on ollut kummallakin sen verran kiireitä, ettei olla oikein ehitty näkemään, niin oli aivan ihanaa jutella ihan tyttöjen kesken kaikenmaailman asioista.

Sunnuntai jatkuikin sitten, kaikille varmaan yllätyksenä, treenaten. Viikon pitkä treeni pyöräily+juoksu. Pyöräilyn olen hoitanut sisällä, mutta juoksemaan menen aikalailla aina ulos. Eilen oli niin ihana sää, että kun tulin kotio niin takin väri oli oikein vaihtunut kun sain niin paljon vettä niskaan. Ei oo kengätkään ollu pitkään aikaan niin märät, mutta onneksi merinovillasukat pitää varpaat lämpösinä.

Tämä viikko alkoi ylppäreihin lukemisella ja treeneillä ja siitä on hyvä jatkaa. Huomenna on tiedossa kiireinen päivä, mutta kaiken ehtii tekemään kun kunnolla suunnittelee.

HYVÄÄ ALKANUTTA VIIKKOA KAIKILLE!

Tasapainon löytyminen

Varoituksen sananen heti tässä alussa! Tästä kirjoituksesta saattaa tulla yllättävänkin pitkä ja raskas lukea. Yritän vähän tiivistää, mutta paljon on tapahtunut.

Olen pitkään tuskaillut sen fiiliksen kanssa, että elämässäni ei tapahdu mitään eikä minussa ole mitään mielenkiintoista tai että minulla ei ole mitään tarjottavaa muille. Viime lauantaina, ollessani Pasin kuvattavana seuramme sivuille, tajusin kuinka paljon elämässäni oikeasti tapahtuu asioita. En vain ole itse sitä aikaisemmin tiedostanut. On menossa vasta ensimmäinen kuukausi vuotta 2015 ja tähän mennessä on jo tapahtunut paljon.

Aloitin vuoden alussa vapaaehtoistyön Santahaminan sotilaskodissa, koska treenaamisen ja koulun ohella mun sosiaalinen elämä on rajoittunut aikalailla treenikamujen kanssa jutteluun  ja kaipasin jotain ihan erilaista elämääni ja niin päädyin Santahaminaan. Kävin viime keväänä lukiolaisille järjestettävän turvakurssin ja sekin lisäsi mielenkiintoa vapaaehtoistyöhön.
Jännitän asioita todella paljon ja mietin mitä kaikkea hirveetä voi tapahtua ja vikat kolme päivää ennen kuin menin ensimmäistä kertaa Sotilaskotiin meni aikalailla unettomissa merkeissä. Jälleen kerran huomasin, ettei jännittämisessä ollut mitään järkeä. Tutustuin heti ensimmäisellä vuorolla kahteen aivan ihanaan ihmiseen, Helmiin ja Selinaan.
Helmin kanssa olin puhunut jo vähän aikaisemmin, mutta Selinan tapasin ensimmäistä kertaa sodessa. Kummatkin tytöt ovat aivan ihania persoonia ja jälleen kerran huomasin, että jännitän uusien ihmisten tapaamista aivan turhaa.
Sotilaskoti on tuonut jotain aivan uutta elämääni ja mielenkiinto muihinkin asioihin on lisääntynyt kun kerran pari viikossa olen n.4 tuntia ajattelematta koulua tai treenaamista (enkä tarkoita tällä sitä, että tuijottelisin varusmiehiä niin intensiivisesti ettei muuta ehtisi ajattelemaan XP)

Vapaaehtoistyön lisäksi olen löytänyt treenaamiseen ihan uuden vaihteen. Kulunut kuukausi on mennyt aikalailla treenatessa, eikä se mua haittaa yhtää. Arkipäivisin kello on soinut lähes poikkeuksetta viiden kuuden välillä ja  Herttoniemessä sijaitseva Easyfit-sali on ollut kovassa käytössä. Sieltä olen itseni löytänyt monta kertaa viikossa vähän yli kuus aamulla alottelemassa jo päivän ensimmäistä treeniä.
Juoksutekniikka-kuvausten jälkeen juoksu on kehittynyt paljon kun olen saanut karsittua paljon turhaa pois, mutta vieläkin riittää tekemistä. Syke matolla juostessa on pudonnut noin 15 lyöntiä, mikä on mun kohalla todella suuri asia. Ennen 13km/h vauhti tarkoitti mulle vk-juoksua, mutta nyt se on pk2-juoksua. Aerobistentreenien lisäksi olen viettänyt aikaani iha vain salin puolella. Tänä talvena voimatasot ovat parantuneet tai ainakin kestävyyden osalta. 136 vipunostotoistoa per salikerta on tehnyt tehtävänsä. Yli sata kyykkytoistoa ei enää aiheuta yhtään niin pahoja jumeja kuin alkusyksystä. Saliohjelma on myös muuttunut aika paljon sitten alkusyksyn, mikä on myös vaikuttanut lihasjumien syntyyn.
Nyt vuoden vaihduttua olen siirtänyt osan  pyöräilytreeneistä myllyyn wattbikeille, jotta kesällä tavoiteltavan vauhdin kaltaisia treenejä alkaa tulemaan plakkariin. Wattejakin olen seurannut enemmän ja suuri huomio on kiinnittynyt kadenssiin. Olen hitaan kadenssin ajaja, mutta siihen on tullut jo pientä muutosta, koska haluan, että juoksu pyöräilyn jälkeen ei ole aina yhtä tuskaista.

 

Treenaamisen lisäksi koulumaailmassakin ovat asiat muuttuneet. Eilen oli koko lukioaikani viimeinen koulupäivä. Kaksi preliä ja yksi normi koe vielä tekemättä, mutta sen jälkeen alkaa virallinen luku"loma". Itselleni se tarkoittaa vähän myöhäisempiä aamuherätyksiä! :D
Vähintään kuus tuntia päivässä ois tarkoitus lukea ylppäreitä varten, mutta treeneihin ei lukeminen vaikuta millään tavoin. Saan nukkua jopa kuuteen aamuisin ja hallilta sitten vain suoraan kirjastoon lukemaan ja illalla sitten toinen treenisetti. Ylppärit tuovat taas oman stressitason nousun, mutta nopeastihan ne sitten ovat ohi.

Palatakseni vielä viime lauantaisiin kuvauksiin. Oltiin sovittu Pasin kanssa, että nähdään Easyfit-salilla 8.00 ja noin 3 tuntia varattiin kuvauksiin. Tein itselleni tuttuja liikesarjoja ja Pasi sitten kuvaili mua. Oli hauska nähdä minkälainen lopputulos oli, koska oli ensimmäinen kerta kun olin kuvattavana. Totta kai joo musta on otettu ennenkin kuvia, mutta ei niitä oo käytetty kuin ehkä täällä mun blogissa ja instagramissa. Kuvausten jälkeen oli vielä kaks tuntia treeniä tiedossa. Kun kaikesta treenaamisesta oli selvitty, piti vähän kiirehtiä, että ehdin viideksi hoitamaan tuttuva perheeeni lapsia. Oli kyllä tää tyttö vähän väsynyt valvottuaan 18 tuntia, mutta kyllä uni maitto kun vihdoin pääsin kotio.

Sunnuntaina sitten aloin todella miettiä miks mulla on ollut niin pitkään sellainen fiilis, ettei millään ole mitään väliä, eikä mun elämässä ole mitään sisältöä. Joo kuulostaa vähän masentuneelta, mutta tollanen olo mulla oli pitkään. Syksyn aikana tapahtui paljon negatiivisia asioita, jotka tietenkin vaikutti ja vaikuttavat vieläkin välillä mielialaani, mutta nyt olen oppinut elämään niiden kanssa. Olen tajunnut sen, etten tule välttämättä olemaan ikinä sellainen ihminen kuin mitä pääni sisällä haaveilen olevani, mutta voin vain yrittää parhaani ja se riittää.
Pitkään tuntui myös siltä, että olen koko ajan kavereitteni kanssa eri paikoissa (kuvainnollisesti siis). Useat kaverini seurustelee ja heidän fokus on muutenkin erilaisissa asioissa kuin omani ja se on aiheuttanut usein pään vaivaa mulle, mutta sitten tajusin, että mun kuuluu tehdä niitä asioita, jotka tekevät MINUT onnelliseksi. Ei mun tarvitse alkaa juoksentelemaan baareissa sen takia, että sulautusin paremmin joukkoon. Ja onneksi monikaan kavereistani ei sitä odotakkaan. Elämäni sisältö on tällä hetkellä aikalailla täynnä triathlonia, mutta normaalista poikkeavien asioiden tekeminen on lisännyt hyvänolon tunnettani entisestään ja se on se, mikä merkitsee. Minulla on kaikki mitä tällä hetkellä elämässäni tarvitsen ja olen oppinut sulkemaan negatiiviset asiat pois mielestäni.
Tän olotilan saavuttaminen ei ole tapahtunut ihan yhdessä yössä ja joka päivä joudun käymään monta kertaa itseni kanssa keskusteluja niin, että saan säilytettyä tämän tunteen.

Huhhuh!! Tästä kirjoituksesta tuli kyllä hitusen erilainen kuin mitä olin suunnitellut, mutta ei se mitään. Pieni avautuminen näin lauantai aamuna xD.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE!!

Kisakalenteri 2015

Kuva Panu Varjonen

Vastoin kaikkia pääni sisäisiä ääniä aion nyt täällä blogissa julkaista tulevan kesän kisakalenterin.

Ennen sitä en ole tehnyt ja aika varovaisesti olen muutenkin kertonut kisasuunnitelmiani muille.
Vaikka nyt teenkin poikkeuksen ja kerron julkisesti mihin kisoihin aion osallistua ja ehkä vähän minkälaisia suorituksia tavoittelen pidän kisaajana kuitenkin oikeuden kaikkiin kisakalenterissa tapahtuviin muutoksiin XD

Eihän sitä ikinä tiedä mitä kesän aikana tapahtuu. Voihan tänä vuonna vaikka jopa lipsahtaa sen verran, että onnistun jossain kisassa ;)

Mutta nyt siihen itse asiaan eli kisakalenteriin. Tavoitteet ovat aina jokaisen kisan perässä.

Helsinki Central Park 2.5.2015 5km- virallisen kisakauden avaus. Tarkoituksena kattoa missä vaiheessa juoksunopeus on ja totta kai yrittää uutta ennätystä. Tänä vuonna tavoitteena alittaa 20min raja mahdollisimman monta kertaa viidellä kilsalla.

Helsinki City Run 16.5.2015 21km- ennätyksen parannus 

Vantaa Triathlon 6.6.2015 750m/20km/5km- viime vuoden ajan parantaminen ja hyvä kokonainen suoritus ilman kilviin kolhiintuneita ja verisiä käsiä  eli suunnistuksen parantaminen uinnissa.

Sääksi Triathlon kisa pvä ei vielä tiedossa  ( mahdollisesti heti seuraavalla viikolla Vantaan kisasta) 750m/20km/5km- ehjä kokonainen suoritus

Kisko-Triathlon 27.6.2015 osallistuminen ei vielä varma

Helsinki City Marathon 15.8.2015 42.195km- elämäni ensimmäinen marathon. Tavoitteen tietää vain minä ja valmentajani.
42kilometriä on pitkä matka, mutta kyllä maaliin aina selvitään vaikka sitten kaks päivää myöhemmin ryömimällä. Täähän tyttö ei kisoja kesken jätä! Helsinki City Marathon on yksi kauden päätavoite ja askel kohti Ironman haavettani. Tuon jälkeen on kaikki matkat (3,8km/180km/42.195km) vedetty erikseen ja sen jälkeen ne pitäis vielä yhdistää. Ironman on ns.10 vuoden tavoitteeni joten askel kerrallaan sitä kohti.

Helsinki City Triathlon 22.8.2015 300m/10km/3km- kisaaminen ilman, että olen ollut juuri kipeä. Kokonaisajan parannus. 

Viime vuoden Helsinki City Triathlon.
Kuva Anni Varjonen

Siinä se kisakalenteri nyt on. Pari muutosta voi tapahtua. Noiden kisojen lisäksi olisi tarkoitus kisata mahdollisimman monessa Helsinki Triathlon ry:n Heltri Cup kisassa. Yhteensä tiedossa noin 20 kisaa koko kesän aikana.

Sormet siis äkkiä ristiin, että pysyn terveenä, eikä allergiat tuota ongelmia kesän aikana.

Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Uusi ennätys!!

Kuluva viikko on sujunut ainakin tähän asti todella hyvin. Maanantaina pidin treeniohjelmasta poiketen lepopäivän, koska tiesin kehoni olevan juuri sillä rajalla, että treenaus menee yli. Menin parhaan ystäväni kanssa leffaan, enkä miettinyt treenausta sen enempää.

Tiistaina olikin sitten taas aika palata normaaliin rytmiin. Päivä lähti kylläkin yllättävän "myöhään" liikkeelle kun heräsin vasta seiskalta. Kasilta olinkin sitten jo hallilla ja oli aika aloittaa ennätys pitkä uintitreeni. Olin päättänyt, että 4000m raja menee ekaa kertaa rikki. Aluksi uinti tuntui niin tahmealta, että ajattelin "ei helv**** viel ois sellaset 3500m jäljel". Ei auttanut muuta kuin jatkaa uimista. Parin kilsan jälkeen alkoi vihdoin tuntua, että ehkä täst vois viel tullakin jotain. Tiesin, että mulla on aivan riittämiin aikaa uida 4000m, joten ei ollut muita kuin tekosyitä jättää treeni kesken. Niin en kuitenkaan tehnyt.
Kun neljä kilsaa täyttyi oli olo kyllä sanoin kuvaamaton. Uinti enkka parani 900m. Sitten rupesin kuitenkin miettimään, että hei mullahan ois täs ihan hyvin yli 20min vielä aikaa uida ja oishan toi 5000m raja tos aika lähel eli ei muuta kuin jatkamaan kauhomista. Uinti oli alkanut sujumaan oikein hyvin jossakin kolmen kilsan kohalla, joten aattelin ,ettei vielä yhen kilsan uimisen pitäis tuottaa ongelmia kun olokin oli niin pirun hyvä. 5000m tuli täyteen ja altaasta nousi tyttö suupielet korvissa :) oli helppo hymyillä noin onnistuneen treenin jälkeen. Ennätys parani siis kerralla 1900m!!

Treeni:
500vu/ru/sv al 
2x400vu 2. T20"
800vu 1.-2. T20"
1500 1. T30"
400 2. T10"
1000vu 2.-3.
=5000m

Kyllä tyttöä hymyilytti treenin jälkeen.
Käsi tärisi niin paljon, että oli oma haasteensa saada sellanen kuva,
 joka ei ois kauheen heilahtanu xD

Aamutreenien jälkeen oli vielä illalla tiedossa 2 tuntia treeniä, mutta ekaks piti mennä kouluunki pariks tunniks :(. Koulusta suoraan lähinkin tunniks vetelee treeniä salille. Perus settiä. Loppuverkkana mulle toimi 45min spinning. Salilla oli niin paljon väkeä, että sai tosissaan olla varovainen ettei kyykätessä lyöny jotakuta tangolla. On se kyllä paljon kivempaa käydä salilla kuuden aikaan aamulla niin on hitusen vähemmän ihmisiä ;)

Eipä mahtunut tiistaihin paljon muuta kuin treenaamista, mutta ei se haittaa kun motivaatio on kohillaan. Kesän kisat jo mielessä ;)

Keskiviikko alkoi sitten taas "normaaliin" aikaan eli 5:10 herätyksellä. Huomasin jälleen kerran miten tärkeässä osassa musiikin kuuntelu on mun elämässä. Kuulokkeet vaan korville jo bussissa niin kyllä treenikin sujuu paremmin kun on ehkä vähän herännyt ja ennen salille pääsyä. Kuuden aikoihin sitten olinkin jo salilla. Ei muuta kun tekemään pyöräily+juoksu -treeniä. 55min pyörällä ja sitten nopealla vaihdolla 35min juoksua. Ei oo juostessa varmaan ollut ikinä yhtä matala syke kuin mitä se tänään oli. Oma keho on kyllä jaksanut yllättää tällä viikolla. 

Oli uusi dhb:n kompressiopaita päällä ja pakko kehua, että hyvä on.

Tämä viikko jatkuu kiireisenä ja kaikkea kivaa on tapahtumassa. Kisakalenterin ajattelin julkaista heti kun vaan kerkeän. Toivottavasti viikonloppuna ehdin vähän relata niin eiköhän jaksa sitten taas painaa ens viikon läpi. 

Triathlon+talvi=paljon sisätreenejä

Oma treenaamiseni muuttuu aika radikaalisti aina näin talvisin. Kesällä ja etenkin kisakaudella ei niin sanotusti treenata vaan ylläpidetään talven aikana hankittua kuntoa ja haetaan herkkyyttä suorituksiin.
Nyt on juuri se aika jolloin teen suurimman työn, että olen kisakaudella kunnossa.
Tässä kirjoituksessa aattelin vähän kertoa miten mä treenaan talvisin.

Kuten otsikossa jo lukee, niin noin 70% treeneistä teen sisätiloissa.
Normaalisti juoksen usein ulkona, mutta tällä hetkellä kun nuo olosuhteet on mitä on niin oon joutunut aika monesti tyytymään kattelemaan seinää matolla juostessa tai kiertämään ympyrää Liikuntamyllyssä. Nautin todella paljon etenkin hankijuoksusta ja sen takia matolla juokseminen on aivan kauheeta. Lisäksi oon sen verran kuumaverinen, että sisätreenien aikana joudun juoda helposti 2litraa vettä, joka kertoo vähän kuinka kovalla kulutuksella keho on matolla juostessa. Sykekin on usein n.10-20 lyöntiä korkeempi ihan vain kuumuuden takia.

Kun lunta on, juoksen mielelläni ulkona, vaikka raskastahan se on. Ei haittaa pakkanen.
 -28 astetta on kylmin sää milloin olen lähtenyt lenkille.

Lauantain uintitreeneihin juoksen läpi talven oli sää miten hirvee tahansa.
 Sopivasti tulee yhteensä 10km lenkki uinnin lisäksi.

Nyt on joutunut tyytymään matolla kipittelyyn.

Matolla juoksemisessa pitää olla erityisen tarkka, että tekniikka pysyy mahdollisimman muuttumattomana, koska muuten joutuu tekemään keväällä turhaa työtä, että saa juoksuasennon taas ruotuun. Alin kuva on tän päivän treeneistä.

 2 tuntia pyöräilyä sitten nopea vaihto pyörältä juoksuun. Tänään vaihtokin sujui todella nopeasti (13sek) ja sen kyllä huomasi jaloissa, sen verran tukkoista oli alku metrit. Puolen tunnin juoksuun mahtui iha pk-juoksua ja pari 3min vetoa 17km/h vauhdilla ja ylämäki juoksua. Kokonaisuudessaan treeni oli todella onnistunut. Himpun verran alle 60km pyöräilyä eli n.30km/h polkuvauhtia painelin ja sitten vielä 5,8km juoksu päälle 5 min/km keskarilla eli ihan perus settiä.


Pyöräily hoituu koko talven ajan sisätiloissa. Rullilla poljen kotona ja spinning pyörä on kovassa käytössä salilla. Pyörätreenit ei kauheasti aiheuta ongelmia paitsi vauhdin seuraaminen on hitusen vaikeampaa ja lihasjumeja tulee helpommin kun vartalon asento on erillainen kuin ulkona pyöräillessä. Mutta muuten pyöräily on aikalailla samanlaista kuin kesällä.

Perus 90min treeni menossa Frendejä katellen.
Rullien väri on alkanu vähän muuttumaan sinisestä mustaks, sen verran on tullu niillä poljettua.
Ehkä pesu ois paikallaan xD

Rullilla polkemis harjottelua alku syksystä.

Uinti on ainoa laji jossa ei tapahdu paljoakaan muutoksia. Avovesiuinnin jätän ihan suosiolla talvisin väliin. Altaassa tulee vietettyä iha mukavasti aikaa näin talvisin. Uinnissa on tapahtunut syksyn ja talven aikana eniten kehitystä, mutta se onkin laji jossa mulla on vielä TODELLA paljon varaa kehittyä. Uinti treenien pituus vaihtelee aina 1800metristä 3700metriin. En muista, että ois tullu kertaakaan talven aikana sellaista fiilistä, että uinti ois alkanu kyllästyttää. Eihän kaikki treenit suju hyvin, mutta into tekemiseen on säilyny.

Vikoja vetoja tehdessä pään asento välillä vähän lähtee lapasesta
 kun ei siihen kiinnitä huomiota.
KUVA Pasi Raatikainen

Talvella vietän paljon aikaa salilla iha lihaskunnon parantaminen mielessä. Tammikuun alussa alkaneeseen uuteen treenikauteen kuuluu vain 2 sali kertaa per viikko, mutta usein teen kuitenkin pyöräily+juoksu -treenejä salilla ja tuleehan siinä vähän hilluttua trx:n kanssa samalla xD

Oman kehonpainolla treenaamine on iha parasta ja siinäkin saa
kyllä iha tosissaan haastaa ittensä, että kaikki liikkeet pystyy
 tekemään mahdollisimman hyvin

Tää vatsalihas liike on saanu vatsan  niin jumiin, että oikein yllätyin.
 Selkäkin saa samalla mukasti treeniä.

Jalkojen treenauksessa oon joutunut helpottamaan monia liikkeitä vain sen takia,
 että jalkojen lihakset ovat vähän liiankin hyvässä kunnossa.
 Kiva, että joskus niin päin. Pistoolikyykkyjä menee ilman tukea sellaset 20kpl.
 Tangostakin on lähtenyt kaikki "turhat" painot pois ja ny tehään vaan
 20kg tangon kanssa kaikki kyykyt, mutta toistoja on sitäkin enemmän.

Perus yhen jalan punnerruksia 3h treenin jälkeen.

Tän sunnuntain alotin joogalla ja siihen päälle sitten 2,5h treenin päälle.
 Joogan hyöty ois ollu ehkäpä vähän parempi jos
oisin tehny sen vasta pyöräilyn ja juoksun jälkeen.

Hiihto on kuulunut isona osana mun treeniohjelmiin viime vuodet, mutta eipähän oo lunta tullut tarpeeksi tänäkään vuonna jotta oisin voinu korvata juoksu treenejä hiihdolla. Säälle kun ei vain voi mitään.

Talvisin joudun matkustelemaan paljon enemmän treeneihin kuin kesäisin ja sekin viel paljon aikaa.

Kesällä se on niin helppoa, että astuu vaan ovesta ulos polkasee Porvooseen ja takas käy juoksemassa ja sit vaan takas kotio.

Jaksaa hymyillyttää, vaikka lähenkin treeneihin usein kuuden aikaan aamulla,
 mutta tiedän etten ole ainoa joka joutuu niin tekemään ja se mua motivoikin.

Eilen katoin alustavasti mihin kisoihin aion osallistua kesällä ja tänä kesänä tulee tapahtumaan jotain sellaista millä on todella suuri merkitys itselleni ja sekin antaa oikein mukavasti lisämotivaatioita. En ole ikinä kertonut kisakalenteriani julkisesti ja nyt on mietinnässä jos tekisin poikkeuksen tänä vuonna ja kertoisin julkisesti tavoitteeni ja kaikki kisat mihin otan osaa. 

MITÄS TE OOTTE MIELTÄ PITÄISKÖ KISAKALENTERI JULKAISTA TÄÄLLÄ?

Oon sen verran pessimisti ja perfektionisti, että en ole kauheasti julkisesti huudellut tavoitteitani ikinä, mutta siihen voi mahdollisesti tulla muutos...

SUPER TAMMIKUU!!!!

Viime vuosien aikana terveyteen liittyvät uuden vuoden lupaukset ovat yhä enemmän muodissa.
Milloin luvataan liikkua seuraavan vuoden aikana kuus tuntia viikossa tai hankkia se kuuluisa "kesä-/bikinikunto".
Tammikuussa starttaa usein myös kuntosaleilla kaikenlaisia kampanjoita, joiden avulla houkutellaan liikunta lupauksen tehneitä ihmisiä.

Itse en ole tehnyt moneen vuoteen minkäänlaisia uv-lupauksia, koska tiedän etten pysty niitä pitämään.

Aion osallistua tammikuun aikana kahteen eri haasteeseen ja pidän niitä ehkäpä omana uv-lupauksenani, koska tiedän, että nämä haasteet pystyn viemään loppuun.

1. M&T personal training in toiseen kertaan järjestämä kuukauden kiristely 2.
   Tarkat ohjeet löytyy Tuukan blogista
   Itse aion osallistua haasteeseen kiinnitämällä vielä enemmän siihen mitä syön, mutta en aio tehdä        syömisestäni pakkomieltä itselleni.

Treenejä tulee viikossa sen verran, että minun ei ole kauheasti tarvinnut miettiä mitä suuhuni laitan ainakaan painon nousun kannalta, mutta tämän haasteen aikana en aiokaan nimen "kuukauden kiristely" mukaan yrittää pudottaa painoani vaan juurikin miettiä mitä syön.

Leffa-illan herkut

2.  Paremmas tikis 21 päivässä

     Tämäkin on haaste johon en suhtaudu fanaattisesti vaan otan videoista tipsejä omiin treeneihini,          mutta en saa huonoa omatuntoa jos jokun päivän liike jää suorittamatta.

     

 Omien treenien kuvaaminen/videoiminen jää aika vähälle, koska en omista mitään Goprota tai selfie laukaisinta joten yksin salilla käydessä kuvaaminen on aika haasteellista, koska kanssa treenaajilta en kuvaus apua aion/kehtaa pyytää :)

tekemistä riittää :(

Mistään ei pidä tehdä itselleen pakkomieltä vaan esim kumpaakin haasteeseen pitää suhtautua rennoin mielin ja nauttia liikunnasta ja terveellisesti syömisestä.

TOIVOTTAVASTI MONI OSALLISTUU KYSEISIIN HAASTEISIIN!!

Treenaamisen iloa kaikille! Mä aion viettää rentouttavan illan leffoja katsellessa ja terveellisiä herkkuja napostellen.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA! ;)