.

.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Pakko lepo...

Viime kirjoituksesta on kulunut jo aika kauan, mutta ny o vaa ollu niin paljon kaikkea muuta hommaa, että kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle.

Huomenna on itsenäisyyspäivä. Veikkaampa, että aika monelle tuohon päivään kuuluu Tuntemattoman sotilaan ja Linnan juhlien tuijottelu, mutta itselleni kumpikaan noista asioista ei oikein ole mitenkään pakollinen itsenäisyyspäivänä. Itse odotan enemmänkin 6.12 jälkeistä päivää, varsinkin tänä vuonna. Nimittäin 7.päivä olen minäkin vihdoin 18v.

Syksyn mittaan on tullut vietettyä monien kavereiden synttäreitä ja aina omat synttärit on tuntunut todella kaukaiselta ajatukselta enkä sen takia niitä ole juurikaan miettinyt. Mulla ei ole moneen vuoteen tapana juhlistaa syndejäni oikeen mitenkään vaan SE päivä on päivä muiden joukossa. En aio tänäkään vuonna mitään erikoista tehdä.

Kuluvan viikon olen saanut viettää oikein "mukavasti" lepäillen, koska tulin viime lauantaina todella kipeäksi. Siinä sitten jäi kauan odottamani uintireenit väliin ja tällä viikolla on jäänyt muutkin treenit tekemättä. Ei parane kauheesti korva- ja silmätulehduksen kera mennä lillumaan altaaseen. Sen jälkeen saattais silmät vähä punottaa muustakin syystä kuin vain kloorista. Mulle lepääminen on todella vaikeaa. Kun kerran on päässyt reenaamisen makuun niin on sitä todella vaikea yks kaks lopettaa. Valkulta tuli kuitenkin viesti: " mitä paremmin jaksat levätä, sitä nopeemmin pääset takas baanalle". Pakko se vaa on myöntää, että valkku puhuu ihan asiaa. Kipeenä ollessa on ehtinyt miettimään kaikenlaisia asioita.
Päivät on kulunu teetä litkiessä ja dexteriä kattoessa

Kookosveteen tehtyä smoothieta on tullu myös aika paljon lipiteltyä


lumihiutaleet piristää,
 vaikka ne oiskin tehty paperista xD
Tänä syksynä en ole kokenut, että kärsisin kauheasti kaamosmasiksesta. Oon muuten vaa masentunut xD. Ei vaiskaa. Tänä syksynä on tapahtunut vaa sen verran paljon asioita, että helpomminkin saa pään pyörälle. Kaikkeen tottuu ja sen takia kuuden herätyksetkään ei ole tuntunut mitenkään erityisen pahalta, vaikka ei se mukavaa ole herätä siihen aikaan. Kun lähden treeneihin on pimeetä ja kun pääsen koulusta on taas pimeetä. Kilpajuoksua valon kanssa jota ei voi koskaan voittaa... Näin hienosti kaverini tiivisti asian. Pimeys ei vaikuta olotilaan kun ei anna sen vaikuttaa.

Tällä viikolla vaihtui juuri reenikausi, mutta yhtäkään reeniä en ole vielä "maksimivoima" kaudella päässyt tekemään.  Kipeenä ollessa oon pystynyt hyvin suunnittelemaan tulevia viikkoja ja miten järjestän aikatauluni niin, että ehdin reenata n.13+ tuntia , käydä töissä, tehdä koulutsydeemit ja mahdollisesti aloittaa vielä vapaaehtoistyön. Kaiken jaksaaa tehdä niin kauan kun tykkää siitä mitä tekee. Tällä hetkellä vastenmielisemmältä tuntuu koulu. Motivaatio mittari on nollassa. Väkisin pakerran vaadittavat hommat hyvillä arvosanoilla läpi jotta pääsen keväällä pois lukiosta.

Viime aikoina olen huomannut sen, että mun on oikeasti valittava itselleni tärkeät asiat ja jätettävä turhat jutut pois. Telkkua ei ole tullut kauheasti katottua ja kaiken energiani olen käyttänyt opiskeluun ja reenaamiseen. Tein kuitenkin päätöksen etten tee elämästäni liian kurinalaista vaan joskus voin tehdä jotain sellasta mitä en yleensä tekisi. Kävin shoppailemassa ihan normaaleja vaatteita urheilu kledjujen sijaan ja olen lähtenyt kävelemään metsään musiikkia kuunnellen ajatuksia nollaamaan.
Vähän jo hymyillyttää, vaikka silmä vielä punottaa...
tuli ostettua viskoosi haalari ja uudet korkkarit :)
Tällä viikolla varsinkin oon todella tajunnut sen, että lepo ja rentoutuminen on yhtä tärkeää kuin kaikki muukin.
Treenaamisesta nauttii entistä enemmän kun on joutunut pitämään vähän taukoa!!

Tällä hetkellä tekis niin mieli punnertaa kun
 innostuin oikein todenteolla tikis punnerrushaasteen aikana


ILOISTA JA RAUHALLISTA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!!
Vaikka en ookkaa mitenkään erityisemmin jouluintoilija,
 on pakko joka vuos kuiteski väsätä 3d lumihiutale.





lauantai 15. marraskuuta 2014

Syödäkkö vai eikö syödä??

Aion puhua aika tulenarasta aiheesta, mutta vaikka monet bloggaajat ovatkin jo tästä samaisesta asiasta kirjoitellut, en ole törmännyt alle 20-vuotiaaseen, joka olisi avannut sanaisen arkkunsa asian suhteen.
Itse olen vielä niin nuori, että imen aika paljon tietoa ravinnosta ja muutenkin ruuasta netin kautta ja sellaisilta ihmisiltä, jotka oikeasti asiasta jotain tietää. Totta kai tiedän mitä en voi syödä ja mitä en, mutta ne rajoitukset liittyvät omiin allergioihini.
Näin  urheilijana ravinnon merkitys kasvaa koko ajan mitä enemmän treenaan. En noudata mitään tiettyä dieettiä vaan syön ihan maalaisjärjellä. Eihän siitä mitään tulisi jos mun pitäis vielä alkaa punnitsemaan omia ruokiani tai saada just sitä tietyn merkkistä riisiä.
Lehdet ovat tällähetkellä täynnä ruoka-artikkeleja. "Syö vain keittoja ja et koe kaamosmasennusta", tuo on ehkä hauskin "lupaus" mihin olen lehtiä lueskellessa törmännyt. Eihän kukaan välty ns. kaamosmasennukselta syömällä pelkkiä keittoja xD. Sosiaalinenmedia on alkanut pahasti vääristelemään asioita sen varjolla,  että saavat mahdollisimman paljon lukijoita. Monet ehkä ylipainon kanssa kamppailevat tai vain sellaiset ihmiset, jotka eivät ole tyytyväisiä omaan kehoonsa uskovat aika usein juurikin tuollaisiin otsikoihin missä luvataan mahdottomia. Ollaan valmiita kokeilemaan kaikenlaisia mehu- ja luolamiesdieettejä, kun tosiasia on, että hyvän olon saa säännöllisellä liikunnalla, syömisellä ja unella. Myös kaamosmasennus on helpompi kestää noitten vinkkien avulla.

Aion käyttää sanaa, joka saa ainakin itseni näkemään punaista, kun puhun omasta sukupolvestani. Nykynuoret ovat entistä alttiimpia sosiaaliselle medialle. Jokaisella nuorella on jonkin sorttinen älylaite jota näperretään melkein 24/7. Instagramissa katellaan huippu- ja fitness-urheilijoiden kuvia ja monet tuntevat kateutta kun itsellä ei ole samanlaista vartaloa. Monet alkavat käydä salilla, mutta eivät ymmärrä sitä, että ei se haba kasva jos kerran käyt nostelemassa 13kertaa sen 4kilon painon ylös. Koomisin tilanne itselleni on ollut ehkä sen kun yksi tuttuni tuli kysymään multa "miks mulla ei oo sixpackii vaik kävin eilen salilla?" Katoin häntä hämmästyneenä ja yritin samalla pidätellä naurua. Eihän se salilla käyminen noin toimi.
On näitten mun pienten lihastenkin saavuttamiseksi pitänyt viettää aika monta tuntia salilla.

En aio ottaa minkäänlista kantaa ns. fitness buumiin ja siihen minkälainen vaikutus sillä on nuoriin, mutta sen kyllä itsekkin tiedostan ja voin ääneen sanoa, että sosiaalinen media luo nykynuorille kovat ulkonäköpaineet, jotka heijastuvat kaikkeen tekemiseemme.
Juttelin pari päivää sitten hyvän kaverini kanssa siitä, miten järkyttävää se on kun jotkut eivät syö oikeastaan ollenkaan ja kun kysyy syytä moiselle käyttäytymiselle vastaus on aika usein"mä haluun olla fit". Siinä sitten silmät pyöreenä kattoo sitä tyyppiä, joka ton just sano. Vetää aika hiljaseks. Oltiin sovittu kaverini kanssa, että nähään koulul jälkeen ja sitten hän kysyi vielä "tehääks vaik pullaa,sämpylöit tai keksei?" ja lisäs äkkiä "tai siis jos sä et oo millää dieetillä" tiesin, että tuon viimeisen kysymyksen kaverini kysäs vähän vitsillä, mutta joillekkin tuo kysymys on ihan totinen kysymys. Usein kuulun ruokajonossakin oppilaiden supisevan "aah tänää on kalapuikkoi mut e mä voi ottaa ku pari ku e haluu  et must tulee läski". Joka kerta kun tollasen lauseen kuulee tekee mieli itkeä ja nauraa samaa aikaa. Nykynuoret on olevinaan NIIN fiksuja, mutta samalla ne on hemmetin TYHMIÄ, Joo en nosta itseäni mitenkään jalustalle siinä mielessä ettenkö olisi joskus itsekkin miettinyt samoja asioita, mutta tiedostan sen, että mun on pakko syödä jos haluun menestyä triathlonissa ja selvitä hengissä, eikä syöminen tee musta  läskiä. Nuorille pitäisi oikeasti alkaa opettamaan mikä on normaalia syömistä ja mikä en. EI YHDEN HERKKUPÄIVÄN PITÄMINEN KETÄÄN LÄSKIKSI TEE!!


Tästä aiheesta vois kirjottaa vaikka kirjan, mutta pitää jatkaa myöhemmin...


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Rentoutumista kaiken kiiren keskellä...

Syksy sen kun etenee ja treenitunnit lisääntyy. Viikot menee aivan järkyttävän nopeesti ja enää yks viikko niin sitten alkaa toka vika koeviikko koko lukio aikanani. Innolla odotan sitä hetkeä kun saan valkolakin päähän ens keväänä, eikä tartte enää astua joka päivä PHYKin ovista sisään. Omalla kohdallani sanonta "Elämä alkaa lukiossa" ei ole todellakaan pitänyt paikkaansa. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet yhdet vaikeimmista vuosista elämäni aikana.
Hyppytunteja lukkareihini ei ole siunaantunut vaan olen aikalailla ollut viimeiset kaks ja puol vuotta melkein joka päivä koulussa kasista neljään. Joka viikko 36 tuntia opiskelua koulussa ja siihen päälle vielä kotona eli ns."omalla ajalla" tehtävät opiskelut ja siihen päälle vielä yli 10 tuntia treeniä. Ei ole ollut helppoa ajankäytön kannalta ja sosiaalinenelämähän tässä on eniten kärsinyt. Päivät on ollu sen verran aikataulutettuja, ettei kavereita ole juurikaan ehtiny näkemään koulun ulkopuolella. No mutta ei sen enämpää mun koulunkäynnistä xD

Tämä viikko on mennyt aikalailla samalla vanhalla kaavalla reenien ja koulun osalta.
Tässä pieni kooste tän viikon treeneistä.
MA: juoksua
TI: aamulla uintia
      illalla helticupin eka osakilpailu 6km juoksua + 5x armeijan esterata kivikossa
Ke: pyöräilyä
TO:pyöräilyä ja core treeniä
PE: jalkatreeniä
LA: uinti ja core treeniä ja punnerrushaasteen eka päivä
SU: pyöräilyä, juoksua, lihaskuntotreeniä ja punnerrushaasteen toka päivä

Keskiviikkona mun uus sisäpyöräilyn mahdollistava laite saapui. Tilasin Tacxin Antares t1000 rullat, koska haluan treenata koko talven mahdollisimman paljon ulkopyöräilyä muistuttavalla tavalla.
Olin ajatellut vedellä ihan normisti keskiviikon pyörätreenin rullilla mut kaikki ei mennykkään iha suunnitellusti. Yllätyin todella paljon siitä miten vaikea rullien päällä on aluksi tasapainotella. Rysähdin rullilta ekalla ajo kerralla alas niin taitavasti, että sain hajotettua ajokenkäni. Onneks meni rikki sellasesta kohdasta, ettei haittaa ajoa. Keskiviikon treeni siis oli enimmäkseen rullilla ajoon totuttelua. 
Torstaina sujuikin sitten jo paljon paremmin ja pystyin polkemaan pitempiä pätkiä ilman taukoja.

Torstaipäivä meni todella nopeasti, koska illalla oli tiedossa lähtö Ruotsiin. Pieni miniloma tiedossa.
Suoraan koulusta sitten juoksentelinkin satamaan, että keskeen laivaan.
Perjantaina oli aivan mielettömän kaunis sää Ruotsissa ja ei kyllä käynyt kouluasiat mielessä.
Lisää kuvia reissusta heti kun saan siirrettyä ne koneelle ;)

Perjantai-iltana lähdettiinkin jo takas. Päätin jo ennen reissua, etten jätä treeniä välistä vaan teen sen hytissä sillä aikaa kun muut on päiväunilla. 
Siellä mä sit pompin, kyykkäsin, punnersin ja seisoin vähä käsillä

Saihan siinä tehtyä ihan hyvän treenin vaikkakin seinät tuli helpposti vastaan xD

Risteily meni oikein mukavasti ja ainakin ittelläni oli tosi hauskaa.

Lauantaina olikin sitten pitkästäaikaa vuorossa uinnin ryhmätreeni. Tällä kertaa mun valkkua sijaisti paratriathlonisti Liisa Lilja. Oli aivan loistavat treenit, vaikka olin ihan varma et tulee olee huonot treenit kun oma fiilis oli sellanen mut olinkin ihan "tulessa". Nosti kummasti mielialaa kun treenit meni niin hyvin.

Blogia päivitellessä kaikki tän viikon treenit on jo tehty ja nyt vaan pitäis löytää motivaatiota kouluhommien suorittamiseen :( 

Sellasen asian huomasin tällä viikolla, että hyvä musiikki auttaa paljon jaksamaan harmaan syksyn keskellä. Ite tykkään kuunnella aika paljon perus jumputusta ja se auttaa mulla.
Mites teillä? Mitkä biisit soi teijän kuullokeista?

Omat suosikit:
Gavin Degraw-Fire
Charli xcx-Breake the rules
Pitbull-Celebrate
Travie McCoy-We´ll be alright





sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Treenaamista ja sitten vielä vähän treenaamista...

Tänä viikkona on ollut yllättävän paljon tekemistä ja on ihanaa nyt vain lepäillä sunnuntai ilman sen kummempia suunnitelmia. Onhan mulla tietenkin normitreenit vielä tänään, mutta ei sen kummempia menoja.

Tiistai oli aivan  hullu päivä ja oonkin onnellinen siitä, että selvisin hengissä, eikä puhti loppunut kesken päivän. Keskiviikko olikin jo sitten aivan normipäivä. Kuudelta ylös, kasist neljään koulussa ja sitten siihen päälle parin tunnin treenit, ei siis mitään erikoista. Torstai olinkin sitten taas iha oma lukunsa. Syksyn mittaan oon alkanu huomata pyöräillessä sen, että alkaa pyörä olemaan kipeästi huollon tarpeessa. Sain torstaina tiedon, että velo&oxygen voisi huoltaa pyöräni niin nopealla aikataululla, että voisin polkea lauantaina Bodomjärven lähistölle, jos vain saisin vietyä pyörän torstaina huoltoon. Oman haasteensa tuohon ehtoon lisäsi se, että pääsin koulusta vasta neljältä ja mulla oli lääkäriaika vähän vaille viis keskustassa ja v&o menee kiinni kuudelta joten ei auttanut muu kun ottaa haaste vastaan ja juosta paikasta toiseen, että kerkeen. Lopulta kävikin niin hyvin, että kerkesin just viemään pyörän Puhokseen kuudeksi ja sitten siitä suoraan vetämään uintitreeni läpi.
Väsymys alko jo torstaina näkymään naamassa oiken kunnolla.
Väsymyksestä huolimatta sain vedettyä iha hyvän treenin. Tarkoitus oli kertailla tekniikkaharjoituksia ja vaan kelailla rennolla vaudilla. Tulikin vähän yllärinä kun garmin näytti, että 1500m taittu alle puoleen tuntiin. Vetelin koko treenin 1-2 teholla, joten tuo aika sain hymyn huulille.

Perjantaina olis ollu tarkotus tehä jalkapuntti mut päätinkin joogailla puntin sijaan, koska tiesin, että launataina jalat tulee saamaan iha tarpeeksi treeniä. 
Illalla oli vielä tiedossa viis tuntia lastenhoitoa ja sen jälkeen piti vielä jaksaa pakkailla reppu luantaita varten.

Lauantai aamuna oli taas oikein "mukava" kuuden herätys. Tiedossa oli raskas päivä. MT Personal Trainingin järjestämä treenipäivä tapahtuma. Treenipäivä pidettiin Kartanokylpylä Kaisankodilla lähellä Bodomjärveä. Olin päättänyt pyöräillä paikalle, joten tiedossa oli aikainen lähtö, koska Espoo on itselleni niin tuntematonta seutua, että piti varata aikaa siltä varalta, että eksyn.
Kasin aikoihin lähinkin jo polkemaan. Juuri huollosta tullu pyörä toimi kuin unelma, eikä kuulunut minkäänlaisia rahinoita. Olin Kaisankodilla viistoista vaille 10 eli ihan hyvin jäi aikaa vaihtaa pyöräilykamppeet kuiviin vaatteisiin. Lauantai ja sunnuntai aamuisin on oikein mukava polkea, koska ei ole paljon liikennettä ja ilmakin on mukavan raikas.
Kymmeneltä olikin sitten aika aloittaa treenipäivä. Ekaksi kahvakuulailtiin. Huomas kyllä kyykkyjä tehdessä, että on sellaset 35km polkemista just takana, mutta periksi ei annettu vaan kaikki vedettiin loppuun asti. Kahvakuulailun jälkeen oli vuorossa juoksulenkki. Kipittely osoittautuikin oikein hyväksi palautteluksi ja jalat alkoi toimimaan oikein mukavasti. Lenkin jälkeen oli lounaan vuoro. Itse menin syömään varovaisuudella, koska en varmuudella tiennyt mitä kaikkea ruuat sisälsi ja pelkäsin, että saisin jonkun sorttisen allergisenreaktion. Pahimmalta kuitenkin vältyttiin.
Lounaan jälkeen oli tiedossa ravintoluento. Puhuttiin iha perus jutuista ja sainkin pari hyvää vinkkiä miten mun kantsis tulevaisuudessa miettiä syömistäni.
Luennon jälkeen tehtiin raakasuklaata ja sillä aikaa kun odeteltiin suklaan valmistumista vedettiin päivän vika tai no mulle toka vika treeni. Meijät jaettiin neljään viiden hengen joukkueeseen. Tarkoitus oli tehdä 100xpunnerrus, 100xetuheilautus, 100xkyykky ja 10xjuoksu. Joukkueen yhteisaika ratkaisi voittajan. Itse aloitin juoskusta ja vedin kuus kierrosta.
Kisan jälkeen syötiin tekemämme raakasuklaat ja sitten alkoikin olemaan päivä pulkassa. 

Mulla oli vielä 35km pyöräiltävää kotiin ja moneen kertaan mietin, että pitäisikö vaan soittaa noutajalle etten jaksa polkee kotio. Mutta en sitten soittanut vaan päätin, että mähän poljen kotio. Leppävaaraan asti polkeminen oli aika tukkoista ja vauhtikin oli 20-25km/h. Yhtäkkiä Leppävaaran kohdalla sain jonkun ihmeellisen energia boostin ja vauhti alkoi nousemaan  30km/h tienoille. Loput 17km menikin sitten vauhdikkaasti.


Tänään siis normi treenit jatkuvat ja ens viikolla alkaa taas treeitunnit nousta.

Tän viikon saldonaoli noin 12 tuntia treeniä.

HYVÄÄ SUNNUNTATA KAIKILLE!!



tiistai 21. lokakuuta 2014

Yllätin jopa itseni...

Tänään oli aika perus tiistai tai sitten ei xD.
Päivä alkoi oikein mukavalla 5.40 herätyksellä ja kuudelta olinkin jo matkalla Mäkelänrinteen uimahallille uintitreeneihin. Eihän siinä auttanut muu kuin laittaa kaulaliina kaulaan ja töppöstä toisen eteen.

Oltiin sovittu valkun kanssa, että nähään Märskyssä seiskalta. Tänään oli vuorossa hyvin tekniikkapainotteiset treenit ja noin aamutuimaan on hauska nähä miten aivot toimii. Aloteltii iha perus alkuverkalla ja sitten oli vuorossa pysty pomppuja ja -potkuja, vähän potku tahdistusta ja sen jälkeen vielä vähän potkutreeniä xD. Oli oikeen mukavat treenit ja kuten otsikossa jo kerron yllätin jopa itseni siinä mielessä, että en olekkaan IHAN niin huono uimari mitä oon kuvitellut. Vauhti on pikku hiljaa alkanut löytymään, mutta pitäisi vielä talven aikana löytyä pari vaihdetta lisää, että ens vuoden kisoissa ei olisi niin suurta rakoa kärkiuimareihin. Alkuverkka sujui rennolla vauhdilla 1:42min/100m ja treenin aikana pystyin sitä vielä vähän kiristämään, mutta kun tänään keskityttiin vain ja ainoastaan potkutekniikkaan, oli vauhti aika toissijainen asia.
Elämäni ekaa kertaa olin tänään Märskyssä, mutta sellasen havoinnon tein, että aamutuimaan on kiva uidan kun vieressä soi hyvä musiikki, kun ohjaaja vetää milloin mitäkin vesijumppaa.Kaheksan aikoihin olikin jo sitten kaakeleita katottu tarpeeksi ja oli aika päästää valkku vetelemään omia settejään.

Kymmeneltä sitten alkoikin koulu ja siellä sain istua oikein koko rahan edestä neljään asti. Kotiin päästyäni postissa odotti kiva ylläri. Compressport oli lähettänyt mulle pienen tuotepaketin.
Ihanan raikkaan vihreä BPA Free Limited edition pullo,
 merinovillaiset talvijuoksusukat ja Squeezyn energia purukumeja/makeisia.

Ei muuta kun pullo heti käyttöön ja sukat pääsee tositoimiin huomenna pyörätreeneissä kun sen verran sää on kylmentynyt, ettei varpaat meinaa pysyä lämpösenä :(

Huomenna melkein sama tahti jatkuu. Herätys kuudelta ja koulussa saakin sitten taas istua kasista neljään. Sitten pitäisi vetäistä kahen tunnin treenit ja ehkä jos siinä ehtisi vielä jotain läksyiksi kutsuttujakin juttuja raapustelemaan xD Saa nähä miten aika ja energia riittää. Tää viikko on kyllä aika kiireinen, mutta eihän se haittaa jos vaan puhtia riittää. 
TÄN VIIKON MOTTO!!!


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Tästä se lähtee!!

Oon kauan miettinyt blogin perustamista, mutta jotenkin on koko ajan ollut sellainen fiilis, että en ole hyvä kirjoittaja tai, että ketä kiinnostaa lukea mun turhia pölinöitä. Mutta nyt kuitenkin päätin aloittaa kirjoittamisen ja katotaan nyt mitä tästä tulee :). Kirjoitustahti ei välttämättä tule olemaan päätä huimaavaa, mutta kirjoittelen silloin kun aikaa ja inspistä on.

Voisin vaikka aloittaa esittelemällä hiukan itteäni. Oon 17-vuotias triathlonisti tyttö Helsingistä ja oon abi Pohjois-Haagan yhteiskoulussa. Jokainen päiväni on aikalailla täynnä opiskelua ja treenaamista, mutta se on oma valintani etten ehdi esim, näkemään kavereiani paljoakaan koulun ulkopuolella.
Treenatessahan se aika pääosin kuluu, mutta se on se mitä haluan tehdä ja sen takia sitä teenkin. On jotenkin vaikea alkaa kirjoittamaan mistään kun aina sitä joko vähän tietoisesti tai tiedostamatta yrittää tehdä vaikutuksen tässä tapauksessa esi. teihin lukijat. Eihän se niin pitäisi olla. Pitää nyt vain yrittää olla miettimättä liikaa ja antaa sormien sauhuta näppäimistöllä. Eihän siitä mitään tule jos liikaa ajattelee mitä muut ajattelee musta. Tää blogi tulee olemaan mun tyylinen ja jos ei mielltä niin eihän näitä tekstejä tartte lukea :D.

Nyt riittää paasaaminen. Tää viikko on menny lomaillessa ja on tässä vähän tullu treenailtuakin, mutta on ollut paljon kevyempi viikko kuin mitä yleensä on. Treenejä on kertynyt vain n.7 tuntia. Pyöräilyä, uintia ja välillä vähän maanteillä kipittelyäkin. Pitemmät lomat vietän yleensä vaarini luona Karhulassa missä pääsen oikein irti arjesta ja saa treenata erilaisissa maisemissa. Kolmn tunnin pyöräily tuntuu ihan erilaiselta kun voi vetästä lenkin ympyränä eikä tartte polkea edestakaista lenkkiä. Susikosken kautta Kouvolaan ja Pyhtään kautta takaisin Karhulaan. Onhan se ihan erilaista kun autojen sijasta vastaan tulee tyttöjä hevosineen. Pienessä kauungissa uimahallissakin pyörivät ihmiset tulee todella nopeasti tutuiksi. Jo kahen päivän päästä moikkaillaa kun nähään ja vaihdellaan kuulumisia, Hauska tilanne oli se kun menin ekaa kertaa Karhulan uimahallissa olevalle salille ja se oli täynnä eläkeläisiä. Kaikki käänty kattomaan kun tällänen omissa maailmoissaan oleva teini tyttö käveli powerbar pullonsa kanssa sisään. Nopeasti siinä hymyiltiin puolin ja toisin ja sitten kaikki palas omiin puuhiinsa. Vaikka olen koko elämäni käynyt monta kertaa vuodessa Karhulassa niin on aina yhtä  kivaa mennä sinne.
Tuli ostettua Asicsin kengät, vaikka olen aina vannonut etten Asicsin kenkiä osta. Niin ne ajat muuttuu ;)
Ehkäpä tää teksti on ny hyvä lopetella tähän, etten ihan puhu kaikkea mitä sylki suuhun tuo. Mun tekemisiä voi seurata myös instagramissa @katja_emilia. Sitäkään en päivitä päivittäin, mutta niin usein kuin vaan kerkeän.