"Mitä tapahtuu..."

Viime aikoina oon onnistunut luomaan itselleni monta kertaa sellaisen "mitä tapahtuu"-fiiliksen xD
Toisinaan olen itse ollut syyllinen siihen tunteeseen tai sitten joku toinen on aiheuttanut sen mulle.
Tällä viittaan nyt siihen, että satun näköjään olemaan usein paikalla kun jotain hassua ja ei aina niin hassua tapahtuu. Tämän asian tietävät etenkin mun kaverit.

Onhan se hauskempaa kun on treenaamassa ja tapahtuu jotain sellaista minkä jälkeen on vaikea pitää pokka. Aina kaikki kommellukset eivät ole tapahtumahetkellä niin hauskoja, mutta niillekin nauraa parin päivän kuluttua.
...
Edellisin random skenaario tapahtui tiistaina uintitreenien jälkeen suihkutiloissa kun olin suihkussa ja rupesin kattelemaan, että onpas jollain ihan samanlainen pyyhe kun mulla kunnes tajusin, että ei vit** sehän on mun pyyhe. Kävelin naisen luo ja siitä alkoikin oudoin keskustelu pitkään aikaan...

Minä: "Hei sä käytät kyllä nyt mun pyyhettä!!"
Nainen: " unohdin oman pyyhkeen enkä kehannu mennä vuokraamaan pyyhettä"
Ton vastauksen jälkeen oli omat silmät kyllä harvinaisen auki ja mielessä vaan pyöri hyvin yksinkertainen asia, "mitä tapahtuu"-fiilis oli palannut.
Päätin, että tähän asiaa on vaa pakko suhtautua huumorilla ja tokasin "no ehk pitäis itekki ruveta tekee nii et jättää kamoi kotii.Voisha sitä vaik ruveta käymää kaupaski nii et ain vaa "lainaa" rahaa random tyypeilt ku "unohti" lompakon kotiin"
Naisen ilme oli kyllä näkemisen arvoinen ja ojensi nolona pyyhkeen takas ja lähti äkkiä pois.
...
Oon luonteeltani sellanen, että välillä tulee tehtyä asioita todella lyhyen mietinnän jälkeen ja tulos on sen mukaista. Lenkkipolut tuntuu olevan sellainen paikka missä eniten mielikuvitus alkaa laukkaamaan.
Viime syksynä sain yhtenä pimeänä syysiltana "kuningasidean" ja päätin säikäyttää yhen tutun lenkkeilijän. Siis tosiaan oltiin sen jätkän kaa ns. moikkaus asteella eli moikattii aina ku nähtiin lenkillä. Ikinä ei oltu puhuttu mitään mut sil hetkel toi mun "kuningasidea" tuntu vaa aivan loistavalt hommalt. Niin mä sitten menin puun taakse kun huomasin, että siltähän se tuttu kirmailija tulee. Just oikealla hetkellä pomppasin puun takaa ja sain säikäytettyä hänet. Omaksi onnekseni sain todeta, että kyseisellä jätkällä on äärimmäisen hyvä huumorintaju ja hän nauroikin koko asialle.
En osannut odottaa, että mun säikäyttämisidea tulis ja potkasis omaa nilkkaa.
Todellaki siis mähän en tykkää siitä, että mua säikytellään, mutta näköjään nautin muiden säikyttelemisestä. Hahaha!!
Olin yks päivä lenkillä ja tapani mukaan kuuntelin musaa ja muun maailman tiedostus oli aika minimaallista kunnes kuulen, että joku alkaa huutamaa mun takana ja yhtäkkiä joku tarttuu mua takaapäin hartioista kiinni. Tän tytön eka reaktio on tietenkin iskee kyynerpäällä takana olevaa henkilöä, sen verran hapkidotaidot on vielä mielessä, mutta onnekseni jätkällä on todella hyvä reagointikyky enkä sitten loppujen lopuksi lyönyt häntä.
Todettiin siinä puolin ja toisin, että "game on!!" ja sen jälkeen loppu syksyllä kaikilla lenkeillä sai olla varuillaan, että milloin kyseinen jätkä hyökkää metsästä tai saa mut säikytettyä jollaki muulla tavalla. Kummatki tuntu käyttävän aika paljon mielikuvitusta siihen, että saa säikytettyä toisen mahdollisimman hyvin xD. Lenkille lähtöön tuli ihan erilainen motivaatio kun oli tavallaan "lenkkikaveri" hahahaa... Nämäkin hauskat säikyttelyt loppu siihen kun kyseinen jätkä muutti toiselle paikkakunnalle :(
...
Itse puolestaan olen aiheuttanut toiselle henkilölle "mitä tapahtuu"-fiiliksen edellisen kerran viime lauantaina kun menin bussiin ja istuin henkilön viereen ja olin aivan varma, että hän oli yksi tuttuni. Siinä selittelin niitä näitä kunnes yhtäkkiä itsellenikin valkeni, että puhuinkin ihan tuntemattomalle ihmiselle. Siinä ei auttanu muu kuin yrittää hoitaa tilanne itselle mahdollisimman arvokkaalla tavalla XD Rupesin miettimään, että onpahan henkilöllä jotain hauskaa kerrottavaa kavereillensa, hahah!
...
Mulle on tapahtunut niin paljon kaikenlaisia hauskoja kommelluksia, että kaverini onkin keksinyt hienon tavan aina kuvailla niitä. Jos teen jotain tyhmää niin saan vastaukseksi " toi o taas niit #vainkatjajutut"
...
Kuten alussa sanoin kaikki asiat eivät ole kuitenkaan ollu kivoja. Myllyssä treenatessa mulle tuli kerran juttelemaan ennestään tuntematon henkilö ja en ite oikein ollut mielissäni kyseisestä keskustelusta, koska henkilö tuli keskeyttämään treenini eikä pyynnöistäni huolimatta jättänyt mua rauhaan. Parin päivän päästä henkilö pyysi mua fb kaveriks ja  ihmetys alkoi, koska en ollut edes kertonut hänelle ikinä mun nimeä. Stalkkerihan siitä henkilöstä lopulta kuoriutui, mutta siihenkin suhtauduin ihan oman mielenterveyteni takia mahdollisimman pitkälti huumorilla. Päätin, että niin kauan kun en koe oloani uhatuksi annan asian olla. Kun stalkkaus oli jatkunut noin kuukauden tapahtui jotai sellaista mikä sai niskakarvat pystyyn ja päätin, että nyt on asian loputtava. Kaverin avustuksella sain henkilön vihdoinkin tajuamaan, etten halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä.

Tää ilme on mun naamalla monta kertaa päivässä XD

...

Hyvä ystäväni tokaisi tänään: "Elämä pitää ajatella yhtenä isona vitsinä!" ja kun rupesin ajattelemaan asiaa tarkemmin niin niinhän se menee. Jos koko elämän elää vakavamielisenä niin onko siinä mitään järkeä. Ehkä jonkun mielestä on ja jonkun toisen mielestä ei. Mä ainakin tykkään mielummin nauraa kuin itkeä tai olla vihanen, joten asioihin suhtaudun tiettyyn pisteeseen asti täysin huumorilla.

Elämää ei pidä ottaa niin vakavasti! Hymyilkää! Naurakaa! Nauttikaa!

Tätä mietin päivittäin. Hahaha!!

Triathlonisti salilla

Kuten instagramissa vähän lupailin niin tiedossa on vähän tarkempaa tietoa siitä, mitä todellisuudessa teen salilla.
Tällä hetkellä treeniohjelmaani ei kuulu kuin yksi salikerta per viikko, mutta saatan kuitenkin käydä salilla ihan omaksi ilokseni muutenkin, mutta silloin pidän huolen, etten tee mitään liian rasittavaa.

Nyt itse asiaan...

Itselläni on sellainen motto salilla, että vain mielikuvitus on rajana ja mitä enemmän kokeilee uusia hauskoja juttuja sitä pitempään säilyy mielenkiinto tekemiseen. Salitreenit aloitan AINA lämmittelyllä. En ikinä ala tekemään mitään lihaskuntoliikkeitä ennen kuin olen lämmitellyt vähintään 5min. Yleensä kävelen tai juoksen juoksumatolla ihan sen mukaan minkälaisen treenin ajattelin vetäistä.

Joka kerta teen valmentajani minulle suunnitteleman saliohjelman kertaalleen läpi ja sitten fiilisten mukaan teen vielä kaikenlaisia hassuja omia juttuja.
Treeniohjelman mukaiseen salitreeniin kuuluu esim. kyykkyjä, lonkankoukistajaliike, ylätalja myötäotteella, hauiskääntö, selkälihasliike ja penkkipunnerrus.

Kun vain mielikuvitus on rajana niin usein tulee tehtyä lihaskuntotreenit ihan kotosalla. En salillakaan käytä hirveästi painoja vaan treenaan usein oman kehon painolla. Sen verran massaa löytyy omasta takaa, että haastetta riittää ;)

Muokattu käsilläseisonta. Hyvä liike keskivartalolle ja erityisesti
selkälihaksille. 

Näitten käsilläseisontejen lisäksi tulee tehtyä muunlaisia variaatioita kuten esim. yhden käden käsilläseisontaa tai olkapää läpsyjä.

Mutta anyway jos kuitenkin raahaudun salille, vietän siellä vähintään tunnin. Eilen tein vähän enemmän jalka- ja vatsalihas painoitteisemman treenin. Juoksua ajatellen olen vahvistanut tämän talven aikana paljon lonkankoukistajiani ja takareisiä.

Syväkyykky. Tangossa tällä hetkellä itselleni maximi painot
(painoa voisi lisätä n.100kg ja kyykkäys onnistuisi,
 mutta jalat keräävät liian helposti "turhaa" lihasta) eli 30kg. 2x15 sarja

Ei niin syvälle menevä kyykky. 30sek pidolla. 2x15 sarja

Kun etenkin jalat keräävät mulla todella helposti lihasmassaa niin niiden treenaamista olen helpottanut ja pääfokus on ollut hieman muissa lihasryhmissä.

Yhden jalan kyykky helpotuksella. 2x2x20 sarja

Keskikehoa treenatessa olen löytänyt talven aikana ihan uuden vaihteen ja odotankin aina salilla, että milloin on korsettitreenin vuoro. Pyrin myös aina yhdistelemään mahdollisimman monien lihasryhmien treenauksen samaan liikkeeseen.

Ojentajatreeniä 20kg ja pohkeet joutuu samalla töihin.
2x30 sarja 

Tässä liikkeessä yhdistyy kaikkien
lihasryhmien treenaus pebasta ylöspäin. Ojentajapunnerrus ja
 sitten vuorotellen käsiä suorana sivuille.
2x10 sarja

Etenkin alavatsoja vahvistava liike.
3x20 sarja

Tämä on yksi lemppari liikeistäni (ylä kuva). Tasapaino joutuu koetukselle, mikä vain lisää liikkeen tehokkuutta. 2x12 sarja. Haastaavuutta lisään nostamalla toisen jalan pois pallolta ja pitämällä sitä ylhäällä noin 5sekunnin ajan.

Perus istumaan nousu 10kg kahvakuulan kera. 2x20 sarja.

Kahvakuulan heilautus jalkojen välistä. 2x20 sarja

...

Syksyllä oli pientä kyllästymistä salilla treenaamiseen, mutta nyt olen pikku hiljaa alkanut taas löytämään kipinän. Yleinen väsymys on yksi syy siihen minkä vuoksi en sitten aina jaksa raahautua salille vaan vedän humppa jumpan kotona.

...

Seuraavaksi loistava liike, joka edelleen on keskivartalolle hyvä liike ja hapottaa myös hartioissa.

3x20 sarja.

...

Nyt kun tarkemmin aloin miettimään niin eihän mulla ole mitään lemppari lihasryhmää, jota tykkäisin erityisesti treenata. Eka olin, että "joo totta kai se on kädet" sitten mietin et kyl keskikroppaaki o kiva treenata ja kun tarkemmin alko miettimään ni nauttii tää tyttö jalkatreenistäkin xD eli kaikkiruokainen olen salitreenien suhteen, hahaha!!

...

Paljon punnerruksia tulee aina tehtyä ja tässä niistä muutama...

Leuanveto on sellainen liike missä riittää aina tekemistä.
Tällä hetkellä menee vastaotteella 10 leukaa.

Loppuun vielä killeri punnersliike.  Kyseessä on puoliympyrä punnerrus. Vähän leveempi punnerrusasento ja sitten tehdään puoliympyrän muotoista liikerataa. 2x15 sarja

Lupaamaniani videoita en valitettavasti tähän saanut, mutta laitan ne heti kun on aikaa ottaa niistä turhat heilumiset pois xD

Videoita katsellessa huomasin, että taidan pitää salilla aika paljon "luovia taukoja". Treenaamista ei pidä ottaa liian tosissaan ;)

HYVÄÄ KESKIVIIKKOA KAIKILLE!!

Pienet asiat merkitsevät!

Viime aikoina on tapahtunut todella paljon niin negatiivisia kuin positiivisia asioita sekä yksityiselämässäni että treeneissä. Yksityiselämäni asioita en täällä aio sen enempään puida, mutta nekin ovat saaneet minut miettimään, miten suuri vaikutus pienillä asioilla voi olla ja miten nopeasti asiat voivat muuttua.

Pienillä asioilla on joskus jopa pelottavan suuri vaikutus lopputulokseen. Triathlonissa se voi tarkoittaa esim yhden vaihdon epäonnistumista tai renkaan puhkeamista ja kisa voi olla sitten sellaisen asian takia piloilla. Yleensäkin elämässä se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että sanoo yhden väärän sanan väärään aikaan.

Viime aikoina olen karulla tavalla huomannut se, että kokonaisuuksien sijaan pitää osata miettiä myös ihan pienimpiäkin yksityiskohtia. Joskus taas sitten pitää osata ajatella asioita suurempina kokonaisuuksina. Tällä viittaan siihen, että tällä viikolla olen ollut "huolestunut" siitä, että treenit ovat sujuneet liian hyvin ja on tullut ajateltua, ettei niiden pitäisi sujua tässä vaiheessa kautta vielä tähän malliin, mutta pitää nauttia vielä kun voi XD. Viikkoja treenien suhteen pitää osata ajatella kokonaisuuksina ja yksittäisiä harjoituksia sitten yksityiskohtia myöten.

Miten sitten tietää milloin asiaa pitää ajatella miltäkin kannalta? Kokemuksesta? Oman fiiliksen mukaan? Vastausta noihin kysymyksiin en tiedä muuten kuin treenien kannalta. Yksi epäonnistunut treeni ei pilaa koko viikkoa, eikä yksi liian korkea sykepiikki pilaa yksittäistä harjoitusta.

Väsymys on alkanut toden teolla ottamaan vallan kehossani ja on todella vaikeaa yrittää taistella sitä vastaan. Elämässäni sattuu ja tapahtuu ja se vie paljon energiaa. Keho käy sen verran ylikierroksilla, että alkaa mielikin olla vähän solmussa. Myllerryksen keskellä olen huomannut, että kaverit ovat yksi suuri syy siihen, että jaksan päivästä toiseen.

penkkareissa hymyillytti kaikkia

Kaverin seurassa on helppo hymyillä :)

Hyville ystäville voi avautua asiasta kuin asiasta ja oma olo helpottuu kun saa tarvitsemaansa vertaistukea ja mahdollisesti jopa hyviä vinkkejä. Mulla ei ole mitään kunnon kaveripossea vaan tykkään siitä, että todella tunnen ystäväni ja sen takia en "keräile" tyyppejä ympärilleni vain sen takia, että voisin sanoa, että mulla on vaikkapa kolkyt kaveria.

...

Pienet asiat siis tekevät suuren eron. Tätä tekstiä kirjoittaessa mietin monta kertaa, miten tässäkin jopa sanavalinnoilla on väliä, mutta en anna sen vaikuttaa vaan käytän niitä sanoja mitkä tuntuvat tässä hetkessä hyvältä. Kannattaako pienet asiat sitten aina huomioida? Oma mielipiteeni on KYLLÄ.

Tänään huomasin sen, että aurinkoinen sää sain mieleni virkistymään erittäin raskaan viikonkin 

jälkeen.

Aivan ihana sää lenkkeilyyn ja sisätreeni vaihtuikin ulkoiluun.

Viikon aikana tein  virheen siinä suhteessa, että aloin miettimään ja arvostelemaan itseäni siitä, että näytin tunteeni julkisesti. Enkä tällä kertaa tarkoita positiivisia tunteita. Keskiviikkona tapahtui sen verran ikäviä asioita, että kun siihen lisäsi yber hyber väsymyksen niin jokainen voi itse päätellä lopputuloksen. Olen aina ollut sellainen ihminen, että en tykkää saati kehtaa näyttää suruani julkisesti muiden läsnäollessa ja olen kokenut, että esim julkisesti itkeminen antaa minusta heikon kuvan. Viikon tapahtumien jälkeen olen pikku hiljaa alkanut tajuamaan parin kaverin avustuksella, että on ihan oikei näyttää miltä oikeasti tuntuu. Tämäkin on pieni oivallus, mutta sillä on suuri merkitys henkisen jaksamisen kannalta.

...

Loppuun vielä vähän tän päivän treenistä, Sen verran hieno sää oli tänään niin päätin tehdä sisäpyöräilyn+juoksun sijaan ulkona juosten pitkän lenkin.

Lämpimästi päälle ja aurinkolasit silmille ja eikun menoks.

Kilometrejä kertyi lopulta 25 ja olo oli koko lenkin ajan aivan loistava, vaikka syke kävikin välillä turhan korkealla, niin en antanut sen häiritä vaan mietin kokonaisuutta.

Tykkään juosta todella paljon metsässä ja tänäänkin päädyin puitten sekaan kirmailemaan. 

Arabianrannassa oli havaittavissa selkeitä kevään merkkejä.

Pitkään lenkkiin oli hyvä lopettaa tämä viikko. Sai viettää aikaa ihan vain omien ajatusten kanssa ja  samalla nauttia ihanasta säästä.

Hymyily parantaa omaakin oloa!!

HYVÄÄ ALKAVAA VIIKKOA KAIKILLE!

Tammikuu oli ja meni

Omalta osaltani vuosi on lähtenyt hyvin liikkeelle ja jo tammikuun aikana on tapahtunut paljon mielenkiintoisia asioita ja paljon on vielä luvassa. Tammikuu meni treenien osalta oikein mallikaasti paria flunssaa lukuunottamatta.

 Treenitunteja kertyi jotakin 50 tunnin paikkeilla, en niitä minuutilleen ikinä laske, koska en kerää mitään tiettyä tuntimäärää, vaan teen sen mitä treeniohjelmassa lukee ja saatan lisäillä itse pri tuntia esim. joogaa yms kehonhuollollisia treenejä.

Viime viikko meni treenien osalta aikalailla penkin alle nuhan ja yskän takia, mutta lauantaista asti olen kuitenkin jo pystynyt treenailemaan normisti ja perus fiilis alkaa palautumaan.

Tammikuun vikan viikon aloittelin normisti pyöräilyllä, eikä silloin ollut vielä minkäänlaisia tuntemuksia siitä, että olisin saamassa flunssan, pientä väsymystä, mutta ei sen suurempia oireita.

Tais kamera vähän heilahtaa xD

Illalla menin vielä kokoustamaan Santikseen ja silloinki hymyilytti, eikä nuhasta tai yskästä ollut tietoakaan.

Tiistaina sitten heräsinkin jo siihen, että ei ollut mikään maailman hehkein olo ja sain yskiä varmaan kymmenen minuuttia putkeen ennen kuin olo helpotti. Päätin kuitenkin etten anna flunssan vallata mun koko kehoa ja jätin uinnin suosiolla väliin ja lepäilin vaan kotona kokeisiin lukien ja teetä lipittäen. Lepopäivän pitämiseen vaikutti myös se, että illalla mulla oli vuoro sodessa ja en halunnu mennä sinne ihan ryytyneenä :)

Keskiviikkona olikin sitten tiedossa oikein mukava päivä. Todellisuudessa niin kaukana mukavasta kuin vaan voi olla. Sain suorittaa taas yhden prelin. Oli oikein mukava istuskella kirjottelemassa esseetä kun nukahtaa kaks kertaa kesken lauseen ja nenä vuotaa heti kun katsoo vähänkin paperiin. Mutta siitäkin päivästä selvisin voittajana :). Illan lepäilin kotosalla ja olo vähän paranikin.

Torstaina aloinkin taas olemaan oma outo itseni ja hymykin alkoi irtoamaan xD

Perjantaina päätin mennä kampaajalle vähän lyhentelemään mun jo valmiiks lyhyitä hiuksia. Onneks sain ajan aivan loistavasta kampaamosta, Kurvi hair premierestä, niin lyhyellä varoitusajalla. Laura tekee aivan loistavaa jälkeä, eikä lopputulokseen ole ikinä tyytymätön. (Kehun vain koska kokemukset ovat niin hyvät, ei ole mikään maksettu mainos :) )

Lauantaina heräsin tarmoa täynnä, koska tiesin, että on eka päivä jolloin vetäistä normaalit treenit sitten maanantain. Tiedossa oli 5km juoksu hallille ja tunnin uinti ja 5km juoksu takaisin. Lähdin juokseman ihan fiiliksen mukaan, mutta perillä huomasin, että olin juossut nopeiten mitä oon pitkään aikaan juossut tuon koti-halli välimatkan. Uintiin ei ollut minkäänlaista otetta, mutta näköjään vauhtia kuitenkin löytyi kun 8x100m vedoista vika meni noin aikaan 1:31min. Ja juoksu kotiinkin sujui aivan loistavasti. Pientä tukkoisuutta jaloissa, mutta muuten hyvä fiilis. Kävi vielä niin, että juoksin kotio nopeempaan kuin hallille. Lauantain oli treenien osalta siis todella onnistunut.

Altaasta nousi iloinen tyttö :)

Illalla oli vielä jotain muuta kivaa tiedossa, kun näin mun parhaan kaverin Annin. Viime aikoina on ollut kummallakin sen verran kiireitä, ettei olla oikein ehitty näkemään, niin oli aivan ihanaa jutella ihan tyttöjen kesken kaikenmaailman asioista.

Sunnuntai jatkuikin sitten, kaikille varmaan yllätyksenä, treenaten. Viikon pitkä treeni pyöräily+juoksu. Pyöräilyn olen hoitanut sisällä, mutta juoksemaan menen aikalailla aina ulos. Eilen oli niin ihana sää, että kun tulin kotio niin takin väri oli oikein vaihtunut kun sain niin paljon vettä niskaan. Ei oo kengätkään ollu pitkään aikaan niin märät, mutta onneksi merinovillasukat pitää varpaat lämpösinä.

Tämä viikko alkoi ylppäreihin lukemisella ja treeneillä ja siitä on hyvä jatkaa. Huomenna on tiedossa kiireinen päivä, mutta kaiken ehtii tekemään kun kunnolla suunnittelee.

HYVÄÄ ALKANUTTA VIIKKOA KAIKILLE!