Nyt ajattelin kuitenkin kirjoittaa vähän niistä asioista, joita tein vuonna 2016. Asioista mistä olen ylpeä ja raottaa hieman myös niitä asioita mitä kadun.
Jo vuoden 2015 syksyllä tiesin, että seuraava vuosi toisi paljon uusia asioita elämääni. Minut oli hyväksytty opiskelemaan ensihoitoa Helsinkiin ja sen jo itsessään tiesin tuovan paljon muutoksia arkeeni. Treenaamiseni muuttui myös, kun minut kutsuttiin valmennusryhmään. Valmennusryhmässä treenaaminen tarkoitti sitä, että minulla oli aikaisempaa enemmän ohjattuja treenejä ja muut menot yritin sovittaa parhaani mukaan niiden treenien ympärille. Keväällä 2016 tein myös sen päätöksen, etten kisaa triathlonissa yhtäkään kisaa koko vuonna. Itselleni on tyypillistä, että kisaan vuodessa noin 10-15 kipailua, joista noin puolet ovat triathlonkisoja ja loput erilaisia juoksukilpailuja. Vuonna 2016 kisasin kokonaisuudessaan vain 4 juoksukisaa. Kolme niistä Suomessa ja yhden Lontoossa.
Päätös olla kisaamatta syntyi pitkän pohdinnan jälkeen. Halusin pitää ns. välivuoden triathlonista ja saada vietettyä ainakin yhden ''vammavapaan'' vuoden urheilun saralla. Treenasin kuitenkin suhteellisen normaalisti koko vuoden, vaikka tiettyjä kisoja varten en tällä kertaa treenannutkaan. Tunteja kertyi koko vuoden ajalta noin 550. Ennätykset paranivat ja suhtautuminen urheiluun muuttui hieman siinä samassa. Rentous löytyi uudelleen ja sen huomasi heti tuloksissa.
Ennen kuin huomasinkaan, olin jo lentokoneessa menossa kohti Lontoota. Siellä sain viettää aivan ihanat kaksi kuukautta.
Töitä minulle tarjottiin vuoden vaihteeseen asti, mutta opintoni jatkuivat elokuussa Suomessa ja sen takia päätin palata jo kahden kuukauden jälkeen takaisin.
Syyskuussa vaihdoin työpaikkaa ja vietin viisi viikkoa kaverini kanssa Keiteleellä tekemässä opintoihini liittyvää harjoittelua. Syksy menikin paljon opiskelessa ja töitä tehdessä.
Kokonaisuudessaan viime vuosi oli oikein kiva vuosi. Tapasin paljon uusia ihania ihmisiä, pääsin asumaan ulkomailla yksin, aloitin opinnot korkeakoulussa, vaihdoin työpaikkaa ja pääsin vielä kiertämään Suomea.
Vaikka vuoden aikana tapahtuikin paljon kivoja ja ikimuistoisia asioita, tapahtui myös niitä, jotka mielummin vain unohtaisin. Alkuvuodesta tapahtui asia, jota en toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleni. Tuon tilanteen jälkeen kuitenkin tajusin sen, miten korvaamattomia hyvät ja läheiset ystävät ovat joille voi kertoa asioita ja he haluavat kuunnella ja tukea. Jotain positiivista siis muutoin ikävästä tilanteesta.
Kevään tapahtumat kuitenkin heijastuivat suhtautumiseeni asioihin ja henkilöihin koko vuoden ajan, mistä olen hieman pettynyt. Annoin menneiden vaikuttaa liikaan moniin ihmissuhteisiin. Menneitä kun ei voi muuttaa, vaikka kuinka yrittäisi, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.
Kaikista ikävistä asioista huolimatta voin muistella vuotta 2016 hyvillä mielin. Lopulta kaikki negatiivisetkin asiat kasvattivat minua niin henkisesti kuin fyysisestikkin ja nyt lähden kohtaamaan uusia asioita entistä vahvempana.
Niin sitä pitää! Elämä kaikkinensa on seikkailu, johon kannattaa heittäytyä täysillä ja uteliaana. Toivon sinulle jännittävää alkanutta vuotta ja paljon uusia elämyksiä.
VastaaPoista