Kisakausi avattu

Treenit ovat sujuneet jo jonkun aikaa oikein hyvin, mutta silti kisakauden avauksessa työntulos ei näkynyt. Maanataina oli todella tuulinen sää ja pyörätreeneissä oli lähellä etten heittänyt pyörää jorpakkoon ja kävellyt kotiin, koska sen verran ketutti se, miten paljon joutui tekemään töitä sen eteen, että sai pidettyä edes 25km/h nopeutta yllä. Oli tämän tytön jaloista voimat aika loppu niiden treenien jälkeen, mutta vielä raskaammat treenit oli henkisesti. Siedän kylmyytä, sadetta, kuumuutta ja oikeastaan melkein mitä vaan muuta paitsi tuulta etenkin pyöräilessä. Mutta olosuhteet voivat kisapäivänä olla mitä tahansa joten tuuli tai ei niin treenataan!

Mutta siis eilen oli Heltri cupin eka kisa ja vuorossa oli 6km juoksu Pirkkolassa. Reitti ei ole ainakaan omasta mielestäni ihan kaikista helpoin, mutta sen kanssa oli vain tultava toimeen. Vaikka mäkinen maasto sopii minulle hyvin, eilen oli jalat niin voimattomat, ettei auttanut muu kuin väkisin raahautua reitti läpi. Heltri cupin kisat otan ennemminkin kovina treeneinä kuin totisina kilpailuina, eikä minulla ollut eilen sen kummampaa tavoitetta kuin seurata valmentajani ohjeita eli syke vauhtikestävyys rajan yläpäässä ja maximilla ja helpostihan tuo saavutettiin ;). Kilometriajat sain pidettyä yllättävän tasaisina, vaikka tunne jaloissa pahenikin tasaisesti. Kierrosajoissani ei ollut kuin 10sek ero, johon olen ihan tyytyväinen. Väkisin kaivettu loppukiri osoitti sen, että kiriherkkyys on säilynyt ja pystyn aina löytämään vielä yhden lisävaihteen, vaikka jalat huutaakin jo tuskasta.

Ennen Heltri cupia kävin vetämässä uintitreenin, eikä sekään ollut ihan helpoimmasta päästä. Todella paljon uintia sellaisilla tehoilla, mitä en ole ikinä ennen treeneissä joutunut tekemään. Näköjään alkaa mun kolmeportainen tehoasteikko muuttumaan pikku hiljaa viisportaiseksi. "Ihanan" lisähaasteen uimiseen toi järjetön uimarimäärä. 25m radalla jo 6 todella eri tasoista uimaria aiheuttaa triathlonkisa fiiliksen, koska joutuu tekemään niin monta ohitusta ja koko ajan on ruuhkaa.

Kokonaisuudessaan tiistai oli ihan onnistunut treeni-/kisapäivä.

Kotimatkalla sain sellaisen tiedon, että olen Helsinki City Runilla ykkös lähtöryhmässä ja pakko myöntää, että pikkunen paniikkihan siinä iski. En kuvitellut ilmoittamani tavoiteajan riittävän ykkösryhmään vaan luotin siihen, että mut laitetaan kakkosryhmään. Lähtöryhmätiedon myötä vaihtui toukokuun pääkisa suunnitelmakin. Alunperin Sandis trail sprintin oli tarkoitus olla HCR:a tärkeempi, mutta nyt se meneekin toistepäin. Sandiksen ajattelen viimeisenä ylirasitus/kropan tyhjennys treeninä ennen HCR:a. Periaatteessa mulla ei ole mitään syytä paniikkiin, koska olen ennätyskunnossa, mutta silti tuli vähän pelko persiiseen, että pystynkö todella tekemään uuden ennätyksen 30 päivän päästä.  2012-2013 Helsiki city runeilla ennätykseni parani noin 15min ja viime vuonna en juossut puoli maratoneja ollenkaan, joten oiskohan se sitten 30 min parannus tänä vuonna ;) No sen näkee 16.5.

Tänään aloittelin päivän joogaillen ja palautellen.

Joogailujen jälkeen oli tiedossa Helmin kanssa taas parin tunnin mukava treenihetki. 

Nyt menee leuanvetoja myötäotteella jo
kolminkertainen määrä syksyyn verrattuna!

Sain viime viikolla kauan odotetut uudet treenitrikoot ja on ne taitanut olla siitä lähtien kaikissa treeneissä päällä.

Ne vaan on niin ihanan värikkäät ja keväiset!

Vaikkakin kisajen tärkeysjärjestys hieman muuttui niin on tullut vedeltyä paljon lenkkejä metsässä

ja vauhtikin alkaa hyvin löytymään kun itsevarmuus polkujuoksuun lisääntyy. Tuntuma Inov-8 kenkiin parantuu, eikä metsässä juokseminen tunnu enää niin oudolta.

Nyt ois vielä yllätys yllätys lisää treenejä tiedossa. Mä nimittäin lähen tekemään nyt parin tunnin kestoista yhdistelmätreeniä. Saa nähä miten käy kun on ensimmäistä kertaa aerotangot kiinni pyörässä.

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE!!