Oman mielen mukaan...

Jokaisessa ruokailussa ei tarvitse kaiken olla terveellisimmästä päästä ;)

Minulta on usein kysytty minkälaista ruokaa syön ja noudatanko jotain tietynlaista ruokavaliota. Vastaukseni on aina sama: "perus kotiruokaa ja en noudata mitään tarkkaa ruokavaliota". Kävin kolme vuotta urheilulukiota ja siellä huomasin, että monet kiinnittävät todella paljon huomioita siihen mitä syövät ja mihin aikaan päivästä. Itse olen joskus pyrkinyt samanlaiseen itsekuriin, mutta onneksi olen tajunnut, että ei se kannata. Liiallinen kontrollointi on kaikissa asioissa, omasta mielestäni, turhaa.

Tällä hetkellä treeniohjelmani mukaan minulla tulee noin 10-12 tuntia täyttä triathlontreeniä ja noin 5 tuntia muuta liikuntaa (jooga, tanssi...) viikossa, joten ruuan kulutus on sen mukaista. Puoli maratonin aikana kehoni kuluttaa noin 2000 kaloria ja perus treeneissä minulla kuluu noin 500-1000 kaloria ja perusaineenvaihduntani on sen verran vilkasta, että tekemättä mitään voisin syödä noin 2000-2500 kaloria päivässä saamatta "turhaa" energiaa. Vaikka tiedänkin suurinpiirtein kuinka paljon kehoni kuluttaa energiaa kaloreissa mitattuna en silti todellakaan laske kaloreita kun syön. Ymmärrän kyllä jos on tähtäämässä fitness-kisoihin  tai johonkin muuhun sellaseen tapahtumaan, missä jokainen gramma kehossa ratkaisee niin silloin kaloreiden laskeminen onkin tärkeää, mutta itse en ole sellaisessa tilanteessa. Sen olen huomannut, että oikeeastaan mitä vähemmän kasaan itselleni paineita omaa syömistäni koskien sitä paremmin asiat yleensä menevät. Jokainen ruokailuni perustuu siihen, että ruoka on helposti saatavissa ja mun tapauksessa helppo kuljettaa treenilaukussa. Aamupalalla saan kulutettua järkyttävän paljon aikaa ja silloin tuleekin syötyä ihan mukava määrä. Sen verran mietin kuitenkin syömistäni, että en syö ihan samaa määrää esim lepopäivinä kuin kisapäivinä tai vaikkapa normi treenipäivänä.

lepopäivän aamupala

...

Treenaamisen suhteen saatan olla joskus todella tarkka, mutta jos mun esim tekee mieli jotain hyvää niin se on ihan fine ja pidän herkuttelupäiviä kavereideni kanssa. Ennen podin kauhean huonoa omatuntoa siitä jos söin jotain epäterveellistä silloin kun ei oisi pitänyt, mutta sitten tajusin yhdellä ravintoluennolla, että turhahan siitä on kokea huonoa omatuntoa kun ne herkut on jo syöty, eikä asialle voi enää mitään.

...

Kaikkien pitäisi ottaa huomioon se, että jokainen meistä on erilainen ja jos jollekkin sopii karppaaminen ei se tarkoita, että se olisi paras vaihtoehto sinulle. Tällä hetkellä omat allergiani eivät kauheasti rajoita syömistäni kun osaan ottaa ne huomioon ja esim ravintoloissa en tietenkään tilaa mitään ruokaa, joka sisältää jotain allergisen reaktion aiheuttavaa. Kantapään kautta olen oppinut myös sen, että ÄLÄ IKINÄ KOKEILE MITÄÄN UUTTA KISAPÄIVÄNÄ! Tämän virheen tein Helsinki city runilla vuonna 2013. En ajatellut, että eri urheilujuoman, mitä olin juonut treeneissä, juominen voisi aiheuttaa niinkin paljon ongelmia. Kun tuohon lisäsi vielä voimakkaan siitepölyallergian (josta en ollut tietoinen vielä silloin) oli lopputulos kaikkean  muuta kuin olin kuvitellut. 16kilometriin asti kaikki oli vielä ihan ok ja olin tekemässä elämäni juoksua. Sitten alkoi ongelmat. Neste ei imeytynyt ja aloin tuntemaan, että kaikki ei ole hyvin. Vatsa ei kestänyt ja silmäni vuosivat todella paljon (tällä kertaa ei ollut kyse kyynelistä ;) ) Taistelin kuitenkin maaliin ja paransin aikaani 13minuutilla, mutta kisaa seurannut ilta oli yksi elämäni hirveimmistä ja sitä en tule ikinä unohtamaan. Tuosta kokemuksesta viisastuneena olen nykyään todella tarkka siitä mitä syön kisapäivinä.

Perus kotiruokaan voin aina luottaa!!

...

Loppuun vielä vähän tämän hetkisestä treenaamisesta. Kisakauden lähestyessä tehot ovat nousseet ja nyt ollaan useissa treeneissä hyvinkin paljon poissa mun mukavuusalueelta. Uinitreeneissä on tullut tehtyä uusia ja hauskoja juttuja. Viime tiistaina vuorossa oli 1000m alkuverkka ja sen jälkeen 5x100m hyppylähdöllä ja teho oli jokaisessa vedossa kolmonen ja sitten enää 500m loppuverkka. Vedot pystyin hyvin tekemään tasaisella vauhdilla (1:31min/100m-1:35min/100m) mihin olen todella tyytyväinen. Ongelmana on tällä hetkellä ollut palautuminen. Koko ajan tuntuu, että keho käy vähän ylikierroksilla, mutta silti treenit sujuu ihan hyvin. Perjantain vetotreenit radalla ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan tai niin ainakin luulin ennen kuin katsoin treenien jälkeen garminista kierrosaikoja. 400metrin radan sijaan jouduin juoksemaan noin 600metrin pituista kierrosta ympäri. Tarkoituksena oli vetää 6x400m, 8x200m, 4x100m mutta jouduin tuota treeniä vähän soveltamaan tilanteen mukaan.

Parhaimmat kisakengät, mitä olen ikinä käyttänyt!!
Perjantainakin taas osoittivat sen minkä takia ovat niin täydelliset.

Alkulämmittelyssä jo huomasin, että nyt ei olla ihan tuoreimmilla jaloilla liikkeellä, mutta no can do näillä mennään. Eka 600m metrin kierros meni todella kovaa, vaikka koko ajan oli sellainen fiilis, että en etene mihinkään. Välissä pientä väliverkkaa ja eikun toinen kierros alkakoot. Sekin meni yllättävän hyvin, vaikka jalat olivat aivan tukossa. Kaikki vedot olivat alle neljä minuuttia kilometrille, mikä on mulle tällä hetkellä oiken mukava vauhti. Kovimmillaan tais vauhti olla 3.23min/km. Huomasin treenin aikana, että etenkin vetotreenejä on todella inhottava tehdä yksin :(. Ei tule annettua kaikkeaan. Loppuun tein vielä 10x 50metrin mäkivetoja kiihtyvällä vauhdilla. Hauskinta oli se kun olin lähdössä kentältä niin en ollut tajunnut ottaa sitä huomioon, että kun kävelen pyöräilykengillä massakentällä niin klossit on täynnä hiekkaa sen jälkeen ja kengät ei suostu kiinnittymään polkimiin. Sanottakoot, että varmaankin kaikki kirosanat pääs siinä vaiheessa suusta kun piti riisua kengät pois ja veden kanssa ruveta putsaamaan niitä. Sitten sain vielä sotkettua koko naamani ketjuöljyyn eli nättinä lähdin kentältä polkemaan kotiin XD.

Lauantaina olikin vuorossa joka viikkoiset uinnin ryhmätreenit, jotka menivät vähän liian perus suorittamiseksi. Mutta eihän aina voikkaan olla se paras päivä. Uinnin jälkeen oli tiedossa maastojuoksutreeniä ja olin ajatellut juoksevani noin 5-7km, mutta suunnitelmat vähän muuttuivat ja lenkki venyikin lopulta 12kilometriin. Täydellistä treeniä Sandis trail sprinttiä varten!!

Launtai ei kuitenkaan päättynyt ihan toivomallani tavalla vaan sairastuin vatsatautiin ja sitä potiessa meni koko sunnuntai, mutta onneksi olo parani nopeasti ja nyt olen taas ihan elävien kirjoissa. Huomenna jatkuu normitreenit!